Kun yritys alkaa suunnitella videota, keskustelu siirtyy helposti kalustoon, kuvauspaikkaan ja videon pituuteen. Ne ovat tärkeitä tuotannollisia valintoja, mutta eivät ratkaise sitä, ymmärtääkö katsoja viestin tai tekeekö hän videon jälkeen mitään. Hyvä video alkaa yleisöstä, tavoitteesta ja yhdestä kirkkaasta ajatuksesta. Kamera tulee mukaan vasta, kun tiedetään, mitä sillä halutaan saada aikaan.
Kenelle video tehdään?
Yritysvideo ei ole yksi tietty formaatti. Se voi esitellä palvelun, auttaa myyntiä, rakentaa työnantajakuvaa, opastaa asiakasta tai tehdä asiantuntijan osaamisen näkyväksi. Siksi ensimmäinen kysymys ei ole ”millainen video tehdään?”, vaan ”kenen pitäisi ymmärtää tai tehdä jotain videon nähtyään?”
Mitä tarkemmin yleisö tunnetaan, sitä helpompi viestiä on rajata. Uusi asiakas tarvitsee yleensä eri tietoa kuin nykyinen asiakas. Työnhakijaa kiinnostavat arki, ihmiset ja odotukset, kun taas ostaja haluaa ymmärtää hyödyn, riskin ja seuraavan askeleen. Jos sama video yrittää puhua kaikille, siitä tulee helposti pitkä ja yleinen.
Määrittele yksi tavoite
Videon tavoite kannattaa kuvata toimintana. Halutaanko, että katsoja siirtyy palvelusivulle, pyytää tarjouksen, varaa ajan, hakee työpaikkaa, ymmärtää uuden toimintatavan tai muistaa yrityksen myöhemmin? Tavoite vaikuttaa käsikirjoitukseen, pituuteen, julkaisukanavaan ja siihen, miten onnistumista arvioidaan.
Yksi video voi tukea useita vaiheita, mutta sillä tulisi olla yksi päätehtävä. Kun tavoite on selkeä, jokaisen kohtauksen tarpeellisuutta voidaan arvioida: auttaako tämä katsojaa etenemään vai onko se mukana vain siksi, että se näyttää hyvältä?
Tiivistä ydinviesti yhteen lauseeseen
Ennen käsikirjoitusta kannattaa kirjoittaa yksi lause, jonka katsojan pitäisi muistaa. Esimerkiksi: ”Autamme kasvavaa yritystä yhdistämään verkkosivun ja arjen järjestelmät niin, ettei tietoa tarvitse siirtää käsin.” Lause ei välttämättä päädy videoon sellaisenaan, mutta se toimii tuotannon kompassina.
Hyvä ydinviesti kertoo asiakkaan kannalta olennaisen hyödyn. Yrityksen historia, arvot, palvelut ja tekijät voivat kaikki olla tärkeitä, mutta niitä ei tarvitse mahduttaa samaan videoon. Rajaus tekee viestistä vahvemman ja antaa kuville tilaa tukea sitä.
Valitse muoto tavoitteen ja kanavan mukaan
Verkkosivun palveluvideo, LinkedInin asiantuntijapuheenvuoro ja Instagramin lyhyt pystyvideo toimivat eri tilanteissa. Verkkosivulla katsoja voi olla jo aktiivisesti etsimässä ratkaisua. Sosiaalisessa mediassa huomio pitää ansaita nopeasti, usein ilman ääntä. Myyntitilanteessa video voi vastata yhteen toistuvaan kysymykseen ja helpottaa keskustelun aloittamista.
Päätä ennen kuvausta, missä video julkaistaan, millaisella laitteella se todennäköisesti katsotaan ja tarvitseeko se tekstityksen, eri kuvasuhteita tai lyhyempiä versioita. Näitä valintoja on vaikea tehdä laadukkaasti vasta leikkausvaiheessa, jos materiaalia ei ole kuvattu niitä varten.
Käsikirjoitus ei tarkoita jäykkää puhetta
Käsikirjoitus voi olla tarkka repliikki, haastattelurunko tai kohtausten ja pääviestien lista. Olennaista on, että tarinalla on alku, eteneminen ja päätös. Katsojalle pitää syntyä nopeasti syy jatkaa: tunnistettava ongelma, kiinnostava kysymys tai lupaus hyödyllisestä vastauksesta.
Luonteva esiintyminen syntyy usein paremmin hyvin valmistelluista ajatuksista kuin ulkoa opetellusta tekstistä. Haastattelussa voidaan kysyä konkreettisia tilanteita: mitä asiakas yritti ratkaista, mitä tehtiin ja mikä muuttui? Vastaukset kuulostavat silloin ihmisen puheelta ja sisältävät enemmän todellista arvoa.
Kuvan tehtävä on näyttää se, mitä puhe ei yksin kerro
Jos kuva näyttää vain puhuvan henkilön ja puhe luettelee palveluita, videon mahdollisuuksista jää paljon käyttämättä. Kuvalla voidaan näyttää työvaihe, ympäristö, yksityiskohta, asiakastilanne tai lopputulos. Hyvä kuvitus tekee väitteestä konkreettisen ja antaa katsojalle syyn seurata.
Suunnitelkaa pääkuvien lisäksi leikkauskuvat, siirtymät ja tilanteet, joista voidaan tehdä lyhyitä itsenäisiä nostoja. Näin yhdestä tuotannosta syntyy käyttökelpoista materiaalia useaan tarkoitukseen. Tätä kokonaisuutta käsittelemme tarkemmin artikkelissa Yksi kuvauspäivä, kuukauden sisällöt.
Suunnittele jatkokäyttö ennen kuvauspäivää
Yhdestä haastattelusta voi syntyä päävideo, lyhyitä teemakohtaisia videoita, tekstinostoja, valokuvia, blogisisältöä ja myynnin materiaalia. Tämä vaatii etukäteen tehdyn sisältökartan: mitä versioita tarvitaan, mihin kanaviin ja millä aikataululla?
Jatkokäyttö ei tarkoita saman tiedoston julkaisemista kaikkialla. Se tarkoittaa saman ydinajatuksen sovittamista tilanteeseen. Verkkosivulla sisältö voi olla rauhallisempi ja perusteellisempi, kun taas sosiaalisessa mediassa yksi kysymys tai havainto voi toimia itsenäisenä videona.
Videon ennakkosuunnittelun muistilista
- Kenelle video tehdään?
- Mitä katsojan halutaan ymmärtävän, tuntevan tai tekevän?
- Mikä on yksi muistettava ydinviesti?
- Missä kanavissa ja asiakaspolun vaiheissa videota käytetään?
- Mitä kuvan pitää näyttää puheen lisäksi?
- Mitä kuvasuhteita, tekstityksiä ja lyhyitä versioita tarvitaan?
- Miten videon onnistumista arvioidaan?
Tekniikalla on merkitystä, mutta se palvelee aina suunnitelmaa. Kun viesti on kirkas, tuotannolliset ratkaisut voidaan tehdä tarkoituksen mukaan ja kuvauspäivä käyttää tehokkaasti.
Suunnitteletko yritysvideota tai sisältöpäivää? Ota yhteyttä, niin kirkastetaan tavoite, viesti ja materiaalien käyttötavat ennen kuin kamera käynnistyy.
